Suomi 100 - yhdessä

Koulumme juhlistaa Suomea tekemällä yhdessä. Oppilaita vierailee säännöllisesti Naantalin Birgittakodissa tekemässä vanhusten kanssa yhdessä  taidetta. Samalla oppilaat haastattelevat vanhuksia ja tutustuvat heidän elämäänsä. Seuraavassa kuvaus yhdestä vierailusta.

Vierailu Birgittakotiin

 Menimme torstaina 9.2.17 Birgittakotiin. Lähdimme kävelemään sinne 9 aamulla.  Meidän luokalta (5.b lk) lähti meidän lisäksemme Juhana, Netta ja Ossi ja kummiluokalta (2.b lk) Anni, Iina, Lauri, Mila ja Eero. Kuvaamaan lähti Helmi ja Iitu 4b:ltä. Opettajiksi tulivat Angela ja Kaisa. Kävellessä olimme pari.

Menimme Birgittakodille maalaamaan vanhusten kanssa. Menimme maalaamaan vanhusten kanssa, koska Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta ja maalaaminen oli koulultamme tempaus juhlavuoden kunniaksi. Suomi-100 teemana on ”Ollaan yhdessä”, ja koulumme oli valinnut kohteeksi, jonka kanssa teemme juttuja yhdessä, Birgittakodin.  

Ennen maalamista meidän piti pukea maalaussuojat. Ne olivat violetit roskapussit. Pussit tuoksuivat joltain hajuvedeltä.  

"Johtajanamme" oli Kristiina Turtonen, jolla on oma ateljee Vanhassa Naantalissa. Kristiinan assistenttina toimi Paul.  

Birgittakodissa ensimmäisenä meille kerrottiin, miten pitäisi maalata. Nellan maalaamispari oli Mila ja Tia-Marian Anni. Nella ja Mila maalasivat birgittakotilaisen Rainerin kanssa ja Tia-Marian ja Annin maalauskaveri oli Eino-pappa. Vanhus siis maalasi oman taulun ja lapset yhteisen. Kuvan aiheena oli kouluruoka. Maalejamme olivat akryylimaalit, ja välineitä joilla maalasimme, olivat muovilaatat sekä puulaatat. Pensseleitä emme käyttäneet.  

Aluksi meille laitettiin parit ja sen jälkeen me suunnittelimme töitä. 

Mietimme ensin, minkä kuvan voisimme maalata. Aiheena oli kouluruoka ja saimme haastatella vanhustamme siitä, millaista kouluruokaa silloin oli kun hän oli ala-asteella. Ennen kouluun vietiin omalla vuorolla esimerkiksi perunoita keittäjälle keittiöön. Ruoaksi oli yleensä velliä. Omassa luokassa ei saanut syödä omia eväitä. Jos oli omia eväitä, piti mennä joko käytävälle tai keittiöön syömään. Syksyisin kerättiin marjoja ruoalle. Päädyimme lihapulliin ja perunoihin. Rainer päätti maalata saman ruoan, mutta omalla tyylillä. Myös Tia-Maria ja Anni maalasivat lihapullia, mutta Eino-pappa päätti maalata bors-keittoa ja marjoja. 

Maalaamiseen meni noin 1 tunti. Yhteistyö sujui hyvin ja meillä oli hauskaa!

 

Birgittakodissa vierailu oli todella hienoa ja vanhukset ilahtuivat kovasti. Parhaiten jäi mieleen vanhusten iloisuus ja heidän kiitollisuus, että menimme heidän kanssa maalaamaan. 

Nella Suominen ja Tia-Maria Tervahartiala, edit. Kaisa-ope